Etiäisiä

16.7.04

Kerran olin tulossa koulusta kotiin, kun päähäni tuli ajatus, että miksi auto ajaa väärää kaistaa. Ihmettelin ajatusta, sillä autot ajoivat aivan oikein. Vähän ajan kuluttua vastaantulevan kaistaa todellakin ajoi auto!

Tuntui järkyttävältä tajuta aivoni rekisteröineen tapauksen jo minuutteja sitten. Kyse ei siis ollut sekunneista, vaan aikaa aivohini tulleesta viestistä kului ainakin minuutti, ennen kuin asia toteutui.

Toinen outo tapaus sattui vähän myöhemmin. Sanoin pikkuveljelleni, että haluaisin posliinisen teekannun. Lähdimme siitä samantein käymään mummolassa ja heti ovella mummo huikkasi, että hänen on täytynyt antaa tämä posliinikannu minulle jo kauan aikaa sitten. Itse en asiaa niin pelottavana noteerannut, mutta pikkuveljeni meni kalpeaksi. Kukaan perheestäni ei ollut soittanut tai muuten ilmoittanut asiasta mummolleni.

Valitettavasti en ole kokenut mitään erikoisempaa, olen kiinnostunut oudoista ilmiöistä itsekin. Olen uskoakseni nähnyt myös pallosalaman. Ukonilmalla näin kuusimetsän rajalla puunlatvojen yläpuolella sinertävän sähisevän valopallon, joka vähän aikaa kieputtuaan hävisi ilmaan. Paikalle jäi vain savua.